viikonlopusta jäi jäljelle laittomasti univelkaa ja nostalgisii muistoja - oltiin isoskoulutusleirillä ja mun serkun kanssa mamman luona yötä. tehtiin just niitä asioita mitä ollaan aina pienenä tehty. nukuttiin siellä mis ollaan aina nukuttu. syötiin samoja ruokia ja kaikki oli ihan niinkun joskus sillon pienenä.
ehkä mul on syysmasennus. mikään ei jaksa kiinnostaa, varsinkaa koulu. mantsan tunnit ainakin menee sujuvasti nuokkuessa, en viitti mennä aikasin nukkuu vaik tiijän et se kostautuu aamulla. pianoläksyjäkään en millään jaksais harjotella. mitä sit jaksan - en mitään ?
lähettivät tänään yfu:sta kirjeen. ' lisäinfoa usaan lähteville vaihto-oppilaille.' kuulosti pelottavalle. pitäis mennä tuberkuloositesteihin ja lähettää passin kopio, lähtövalmennusleirin päivämäärätkin tuli. en kestä jos tää kaikki viel kaatuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti